Kysy. Lappeenrannan teknillisen yliopiston jatko-opiskelijat vastaavat!
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tohtoriopiskelijat ja professorit vastaavat tällä palstalla murojen kysymyksiin. Kysymykset voivat liittyä yhtä hyvin opintoihin kuin muihinkin energia-, sähkö- tai ympäristötekniikan kiinnostaviin aiheisiin, esimerkiksi tuulivoimaan, aurinkoenergiaan, bioenergiaan, ydinvoimaan ymv. Toki myös Lappeenranta opiskelukaupunkina voi herättää mietteitä. Kysymyksissä voi myös mielellään nostaa esille omakohtaisia kokemuksia, oivalluksia ja haasteita, joihin on törmännyt energiaan liittyen. Emme rajaa aiheita tiukasti, joten nyt vain rustaamaan kysymyksiä ja odottamaan vastauksia!
”Työskentelen LUT Energian Ympäristötekniikan laboratoriossa nuorempana tutkijana. Tutkimukseni aiheena on bioenergian tuottaminen biohajoavista jätteistä sekä muista biomassoista. Omat kiinnostuksenkohteeni liittyvät sählyyn, juoksenteluun, jalkapalloon ja amatöörinäyttelemiseen.”
Jani Hiltunen
”Olen nuorempi tutkija LUT Energialla. Tutkimuskohteenani ovat tehoelektroniikan mallintaminen ja säätö. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy kiinteäoksidipolttokennon tehoelektroniikkaan. Kiinnostuksen kohteeni ovat tehoelektroniikka, säätötekniikka, sulautetut järjestelmät ja uusiutuva energia.”
Henri Makkonen
”Olen ollut nuorempana tutkijana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) vuodesta 2008 alkaen. Tutkimuskohteeni on sähköauton älykäs lataus. Viihdyn liikaakin kymmensormijärjestelmän parissa.”
Mikko Purhonen
”Olen Mikko Purhonen, nuorempi tutkija sähkötekniikan yksikössä. Pohdiskelen sovelletun elektroniikan laboratoriossa, kuinka tehoelektroniikkaratkaisuja saadaan parhaiten sovellettua aurinkoenergian talteenotossa. Vaihtosähkön ja tasasähkön lisäksi tykkään viettää aikaani leffojen ja urheilun parissa.”
Mikko Rantalankila
”Olen Mikko Rantalankila, nuorempi tutkija Mikkelin vihreän kemian laboratoriosta (LUTSavo). Tutkimuskohteeni on desinfiointi UV-LED -valolla. Enemmän ja vähemmän vakavasti ottamiani kiinnostuksen kohteita: luonnontieteet laidasta laitaan, tietotekniikka, musiikki, lukeminen, sekä kova yritys liikunnan harrastamiseen.”
Jussi Saari
”Olen 36-vuotias Salon seudulta Lappeenrantaan kotoutunut nuorempi tutkija LUT Energian uusiutuvien energiajärjestelmien laboratoriossa. Tutkimuskohteeni on voimalaitosten lämmönvaihtimien mallinnus ja optimointi. Diplomi-insinööriksi valmistuin LUT:n tietotekniikan koulutusohjelmasta, mutta hivuttautuminen energiapuolelle on tarkoitus viedä päätökseen väitöskirjalla ”lähivuosina”.”
Ville Tikka
”Nimi on Ville ja tehtävänä on hankkia tohtorinhattu. Teen tutkimusta LUT Energian sähkömarkkinalabrassa. Aihepiiri pyörii pääasiassa sähköautojen ja sähköverkon yhdistämistä koskevien haasteiden tai ehkäpä jopa mahdollisuuksien ympärillä.”
Jaakko Ylätalo
”Olen nuorempi tutkija LUT:n Energiatekniikan yksikössä. Tutkimuskohteitani ovat energiaprosessien mallinnus ja hiilidioksidin talteenotto. Muita kiinnostuksen kohteita ovat sähly, elokuvat, lukeminen ja pelit.”
Minua on aina kiinnostanut, miten potentiaalista oikeasti on biojätteen valjastaminen energiantuotantoon? Esimerkiksi isosta kerrostalosta taitaa tulla monta kymmentä kiloa biojätettä viikossa; onnistuisiko tällä määrällä tulevaisuudessa pyörittämään jotain pientä laitosta jolla saisi tuotettua energiaa takaisin taloon?
___________________________________
koit nuorena sen kaiken
mistä turhaan uneksin
Miksei ydinjätteen varastoimisesta vääntämisen sijaan panosteta hyötöreaktoreiden kehittämiseen jolloin suurin osa nykyisestä "jätteestä" voitaisiin käyttää polttoaineena? Voidaanko hyötöreaktoreiden hidas kehitys ja olematon käyttöönotto selittää teknisin haastein vai ovatko syyt pääasiassa poliittisia?
Ydinvoiman vastustajien yleinen väite on, että nykyisten fissioreaktoreiden ydinjätteen varastointi tulee olemaan ongelma satoja tuhansia vuosia. Tiede ei voi tietenkään ennustaa tulevaisuutta, mutta eikö tämä väite ole älyllistä epärehellisyyttä kun jo nyt on olemassa kokeiluasteen laitoksia, jolla tuo "jäte" saataisiin tuottamaan energiaa. Vai onko?
___________________________________ "Copyright law has abandoned its reason for being: to encourage learning and the creation of new works. Instead, its principal functions now are to preserve existing failed business models, to suppress new business models and technologies, and to obtain, if possible, enormous windfall profits from activity that not only causes no harm, but which is beneficial to copyright owners." -- William Patry
Osaisivatko vaikka nämä aloituksessa mainitut energia-alan asiantuntijat vastata siihen, että mitä ihmettä tämä ketju tekee muron kaupallisella alueella?
Teknihuuto keräsi lopulta kalpeat luunsa ja lähti menemään, mutta tilalle änkesi yksittäisen yliopiston yhden yksikön asiantuntijaraati vastailemaan energiasta.
Idea on sinäänsä ihan kiva, mutta toteutus huono. Eiköhän tällaisille olisi olemassa parempikin paikka kuin yrityksille ja jälleenmyyjille suunnattu kaupallinen alue.
Varokaa vain, ettei mainostarkoitus käänny itseänne vastaan.
Btw. Jään kiihkeänä odottelemaan Kaupalliselle alueelle Kemin seudun marsunhoitoyhdistyksen "kysykää asiantuntijoilta" -ketjua ja kahtasataa muutakin etäisesti yritystä muistuttavan puljun markkinointikanavaa.
Minulla on ainakin kysymys. Nyt kun näitä enempi ja vähempi "ympäristöystävällisiä" biopolttoaineita tungetaan markkinoille, niin herää kysymys miksei siirrytä jo sähköautoihin suoraan ? Jenkeissä oli jo 90 luvun alussa käytössä pätevä sähköauto joka sitten vedettiin pois markkinoilta. Eli tekniikka on ollut valmiina jo pitemmän aikaa.
Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin ei vieläkään näy tätä oikeasti puhtaampaa tekniikkaa mutta markkinoille tulee näitä biopolttoaineita näköjään kovaa tahtia.
Onko syy puhtaasti rahassa vai missä ?
Minulla on ainakin kysymys. Nyt kun näitä enempi ja vähempi "ympäristöystävällisiä" biopolttoaineita tungetaan markkinoille, niin herää kysymys miksei siirrytä jo sähköautoihin suoraan ? Jenkeissä oli jo 90 luvun alussa käytössä pätevä sähköauto joka sitten vedettiin pois markkinoilta. Eli tekniikka on ollut valmiina jo pitemmän aikaa.
Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin ei vieläkään näy tätä oikeasti puhtaampaa tekniikkaa mutta markkinoille tulee näitä biopolttoaineita näköjään kovaa tahtia.
Onko syy puhtaasti rahassa vai missä ?
Biopolttoaineita varten on olemassa jo autokanta, joihin ne käyvät. Tällöin tuotteen myyminen on helppoa, koska sitä tarvitaan. Sähköautoille ei toisaalta ole vielä vastaavaa tarvetta. Ja siihen kun lisätään vielä sähköauton kalliimpi hinta verrattuna polttomoottoriautoihin, ei sähköautoilla ole vielä menekkiä. Tietysti valtion verotuksella ja avustuksilla on siihen suuri vaikutus, kuten Norjan esimerkistä huomaamme.
Lisäksi useimmilla mailla ei ole vielä valmiina sopivaa infrastruktuuria sähköautoille kuten meillä (lämmitystolpat). Keskieuroopassa sähköauto on kuitenkin yleistymässä pitkälti johtuen lyhyistä ajomatkoista. Vaikka Suomessakin keskimääräinen ajomatka on alle 50 km päivässä, koetaan sähköauton maksimiajomatka rajoittavaksi (normaalissa sähköautossa noin 150 km). Varsinkin kun ajomatka pienenee huomattavasti 30 asteen pakkasessa lämmitys täysillä. Niin ja sitten se hinta.
Miksi kaikki hipit ja vihervahemmisto vihaavat perus työssäkäyvää suomalaista ja vaikkeuttavat elämää päivä päivältä enemmän?
Ydinvoima on turvallinen ja paras ratkaisu sähkön suhteen tällä hetkellä, tuulivoima ja vesivoima tuhoavat sitä heidän niin rakastamaansa luontoa. Yksityisautoilua vihataan näiden ryhmittymien toimesta saastuttavana ja verotusta on kiristetty. Onko mitään järkeä rangaista prommilen tasoisista päästöistä, jotka suomalaisten käyttämät polttomoottoriautot tuottavat vuodessa mm. autoveron, bensaveron ja huhutun tulevan "ruuhkamaksun" muodossa?
Alan pikku hiljaa uskomaan siihen teoriaan, että Vihreä -liike oli Neuvostoliiton keksimä syöpä, joka tuhoaa länsimaat pikkuhiljaa sisältä. Mitä väliä Suomen kaltaisella pikkumaalla sitoutua turhiin sopimuksiin kun suurimmat saastuttajat mm. Kiina, USA ja Venäjä eivät seuraa perässä? Turha perustella tätä sillä, että "jonkun täytyy näyttää esimerkkiä"
Antaa jokaisen kukan kukkia, mutta Vihreä liike pitäisi joko kieltää tai tuhota rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
___________________________________
i7 860 2,8Ghz, ASUS GTX 570 DC II, 8 GB DDR3, Kingston 128 GB SSD, Nexus 1000W, Logitech G510 & G500.
Biopolttoaineita varten on olemassa jo autokanta, joihin ne käyvät. Tällöin tuotteen myyminen on helppoa, koska sitä tarvitaan. Sähköautoille ei toisaalta ole vielä vastaavaa tarvetta. Ja siihen kun lisätään vielä sähköauton kalliimpi hinta verrattuna polttomoottoriautoihin, ei sähköautoilla ole vielä menekkiä. Tietysti valtion verotuksella ja avustuksilla on siihen suuri vaikutus, kuten Norjan esimerkistä huomaamme.
Lisäksi useimmilla mailla ei ole vielä valmiina sopivaa infrastruktuuria sähköautoille kuten meillä (lämmitystolpat). Keskieuroopassa sähköauto on kuitenkin yleistymässä pitkälti johtuen lyhyistä ajomatkoista. Vaikka Suomessakin keskimääräinen ajomatka on alle 50 km päivässä, koetaan sähköauton maksimiajomatka rajoittavaksi (normaalissa sähköautossa noin 150 km). Varsinkin kun ajomatka pienenee huomattavasti 30 asteen pakkasessa lämmitys täysillä. Niin ja sitten se hinta.
Henri
Minusta noita autoja jotka toimivat noilla uusilla polttoaineilla (esim E85) on aika harvassa Joo sähköautot ovat kalliimpia tällä hetkellä, tosin se varmaan johtuu siitä, että niiden valmistus on niin vähäistä. Sinällään sähköauto on teknisesti helpompi tehdä kuin polttomoottoriauto ja sen huolto/korjauskustannnukset ovat paljon pienemmät pitkällä aikavälillä. (Ainoa selkeästi kuluva kalliimpi osa on akut, vrt. esim jakopääremontteihin jne polttomoottoriautoissa)
Suomessa tosiaan on noita sähkötolppia aika reilusti varsinkin kaupungialueilla. 2000 luvun alussa EV2 autolla pääsi jo noin 100-140 mailin matkoja yhdellä latauksella, ja uudet pikalataukset lataavat akut melkeen täyteen jo 30minuutin kahvitauon aikana. Luulis tämänkin parantuneen jo kymmenessä vuodessa jonkin verran.
Tuntuu olevan enempi saamattumuudesta ja herroista kiinni noiden yleistyminen eikä niinkään teknisistä ongelmista kiinni, ainakin kun asiaa tavallinen tallaaja ihmittelee. Uusista (bio)polttoaineista on nähtävästi hyvä rahastaa hintaa kun voidaan tehä aina hieman parempi ja parempi tuote. Sähköstähän ei rahaa saisi revittyä samalla lailla.
Miten näette aurinko- ja tuulivoimatuotannon sekä näihin liittyvän teknologian potentiaalin Suomessa?
Loistava kysymys! Suomen tuulivoimatuotantoon on tullut panostusta jo valtiolta asti. Äskettäin saatu syöttötariffi on lisännyt tuulivoimaprojekteja huomattavasti. Hallituksen tavoite on saada Suomeen 2500 MW tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä.
Aurinkoenergia ei vielä viime vuonna päässyt uusiutuvan energian syöttötariffin piiriin. Tämä on harmi, sillä vuodessa saadun aurinkoenergian keskiarvo on Etelä-Suomessa jopa parempi kuin Pohjois- ja Keski-Saksassa. Kuitenkin Saksassa tuotetaan aurinkoenergialla yli 2000 kertaa enemmän sähköä kuin Suomessa.
Ettei nyt aivan yltiöpositiiviselta vaikuteta täytyy myöntää, että Suomessa aurinkoenergia tulee lähes ainoastaan kesällä jolloin aurinko paistaa jopa ympäri vuorokauden. Sähköenergiaa taas tarvitaan eniten talvella. Aurinkopaneelien hintojen lasku on kuitenkin tehnyt kesämökkien sähköistämisestä aurinkopaneeleilla entistä varteenotettavamman vaihtoehdon.
Aurinko- ja tuulienergian tuotantoon liittyvä teknologian kehitys ja valmistus Suomessa on sen sijaan hyvin todennäköistä tulevaisuudessakin. Kyseisten teknologioiden osaaminen suomalaisissa yliopistoissa ja yrityksissä on erittäin vahvalla pohjalla.
Lainaus:
Onko tuulella ja aurinkoenergialla mahdolisuus toimia vakaana perusvoimana Suomessa?
Tuuli- ja aurinkoenergia ovat luonteeltaan hyvin epäsäännöllisiä, näin ollen itsenäisesti ne eivät voi toimia vakaana perusvoimana. Saksassa kyseiset energianähteet muodostavat jo yli 10% sähköntuotannosta ja tämä taso on myös mahdollista saavuttaa Suomessa.
Akku ja polttokennotekniikoiden kehittyessä aurinko- ja tuulienergian tuotantoa pystytään tasaamaan myös ajalle, jolloin aurinko ei paista tai ei tuule. Näin ollen kyseisiä energiamuotoja voidaan hyödyntää vakaammin ja niiden osuutta sähköntuotannosta voidaan kasvattaa.
Lainaus:
Täsmäkysymys Purhoselle:
"Mikä on paras hiekoitusmenetelmä?"
Hiekoitussepeli 3-6 mm on ehdottomasti yksi parhaimmista. Kuten itsekin tiedät, riittävänä hiekoitusmenetelmänä toimii myös teekkarilakki!
kuin pienen ydinvoimalan voi rakentaa, sopiskos se esim rivarin takapihalle?
Ydinreaktorin koko ei ole varsinaisesti rajoitettu, tarvitaan vain sopiva polttoaine, joka saadaan kriittiseksi eli ydinreaktio käynnistettyä ja reaktiota ylläpidettyä. Reaktori tuottaa lämpöä eli se vaatii tehokkaan jäähdytyksen. Sähkön tuotanto vaatii vesi-höyrypiirin ja turbiinin.
Pienikokoisia ydinreaktoreita löytyy esimerkiksi majakoista, ydinsukellusveneistä ja satelliiteista.
Onko tuulella ja aurinkoenergialla mahdolisuus toimia vakaana perusvoimana Suomessa?
Mikko vastasikin ihan hyvin tuohon edellä, mutta ihan muutaman sanan voisin vielä lisätä. Perusvoimana tuuli- ja aurinkovoima eivät ole ihan parhaimmillaan suurien vaihtelujen vuoksi, mutta…
Minun näkemyksen mukaan meillä ei ole mitään estettä kasvattaa tuuli- ja aurinkovoiman osuutta reippaasti. Tulevaisuuden älykäs sähköverkko tulee helpottamaan epäsäännöllisen tuotannon liittämistä osaksi sähköverkkoa. Verkkoon on esimerkiksi mahdollista lisätä energiavarastoja tasaamaan tuotantoa tai toisaalta kysyntä voi joustaa tuotannon ollessa vähäistä.
Laitetaan nyt tuon Saksa esimerkin lisäksi toinenkin. Tanskassa noin 20% sähköstä tuotetaan tuulivoimalla ja sähköverkko toimii ihan hyvin.
Itseäni kiinnostaisi tietää, mikä teknologia/tekniikka jota tutkitaan, on tällä hetkellä lupaavin / teoriassa tehokkain akku-ratkaisu? Ajankohtainen aihe älypuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden lisääntyessä.
Toivottavasti pysyy ketju siistinä, jos ei jotakuta kiinnosta, jättäisi kommentoimatta.
Minua on aina kiinnostanut, miten potentiaalista oikeasti on biojätteen valjastaminen energiantuotantoon? Esimerkiksi isosta kerrostalosta taitaa tulla monta kymmentä kiloa biojätettä viikossa; onnistuisiko tällä määrällä tulevaisuudessa pyörittämään jotain pientä laitosta jolla saisi tuotettua energiaa takaisin taloon?
Biojätteen voisi valjastaa energiantuotantoon esimerkiksi biokaasun muodostamisen kautta. Pienen kokoluokan laitoksissa ominaisinvestointikustannukset ovat suurempia laitoksia isompia. Eli tuotettua energiaa (käsiteltävää massaa) kohden kustannukset ovat isompia. Lisäksi tämän hetkisen syöttötariffin piiriin kuuluvat vähintään 100 kW:n generaattoritehoa omaavat laitokset.
Biojätteestä mädättämällä saataisiin sähköä esim. n. 216 kWh/t märkää (Ilman omakäyttöenergian vähentämistä).
200 hengen kerrostalo, 60 kg/as/a biojätettä -> 12 tonnia/a biojätettä.
Jos 200 hengen kerrostalo kuluttaisi sähköä esim. 60 000 kWh (300 kWh/as/a) tarvittaisiin 280 t/a biojätettä.
100 kW sähköteholtaan oleva laitos (esim. 8000 h/a) 800 000 kWh/a. Tarvittaisiin n. 3700 t/a biojätettä.
Ja kyllähän se biokaasulaitos saattaa haiskahtaa, mikä voi viedä käyttömukavuutta jos se on ihan rakennuksen vieressä.