Remontti: Lattialämmitys ja LVI -firmat, Hinnat ja tarvikkeet hukassa
Terveppä teille. Kylppäriremonttia teen omakotitalossa ja nyt olisi kysyttävää, jos joku teistä olisi sattumalta putkimies tai tehnyt vastaavaa remppaa joskus.
Putkifirmat olen soitellut läpi omalta ja naapuripaikkakunnilta ja muutama putkimies on käynyt antamassa tarjouksen paikan päällä. Syy miksi kyselen täällä Murossa on kaikkien näiden firmojen ja rööriroopejen erilaiset arviot kustannuksista (muutamasta satasesta -> neljään tonniin) sekä tarvittavista romppeista.
Lähtötilanne:
- Öljylämmitteinen talo. patterit muualla talossa. Vain kylppäriin tulee lattialämmitys
- Putket vedetty pintaan koko talossa n. 13 vuotta sitten
- kylpyhuoneen lattia on piikattu / uritettu tulevalle putkitukselle (n. 30 metria putkea)
- Patteri, joka poistuu, on kannettu pois. Katosta siis törröttää putket lattialämmitykselle.
- Kesällä lattiaa ei tarvitse lämmittää
Kysymys:
Mitä tarvikkeita tarvitaan putkien lisäksi, että saadaan lattialämmitys kylppäriin toimivaksi?
Sen verran yhtäläisyyksiä on firmojen tarjouksissa ollut, että jokainen sanoo patteriverkoston veden olevan liian kuumaa lattiaputkille, eli jonkilainen termostaatti ilmeisesti tarvitaan säätelemään veden lämpötilaa, vai?
Osaisiko joku heittää hintaa (suuntaa antavaa) tarvikkeille mitä tulee hankkia. ja miten kauan tuollaisen asennus kestää (itse tehdään kaikki hommat mitä omilla luvilla saa tehdä -> eli putkimiestä tarvitaan)
Tänks, jos jaksat vastata / tai lukea edes loppuun tämän viestin
Viimeinen muokkaaja gear; 25.03.10 11:55.
Syy: korjaus lähtötilanteeseen
Mitä tarvikkeita tarvitaan putkien lisäksi, että saadaan lattialämmitys kylppäriin toimivaksi?
Kaksi vuotta tuli Rehau-putkia vedettyä lattiaan nimikkeellä lattialämmitysasentaja. Perusvarustus oli jakotukkia seinään, siitä liittimet vedenkiertoon, termareiden asentaminen ja putkea maahan. Yksinkertaista hommaa, sitä helpompaa mitä vähemmät piti auki piikata ja miten lähelle vedenlähdettä sai jakotukin kiinnitettyä. Ja jakotukki oli sen verran ruma kapistus, että se useimmiten piti jotenkin piilottaa näkyvistä, kaappiin tai teknisiin tiloihin. Ja mitä paremmin raudat oli maassa jotta sai putkea kiinni.
Hinnat vaihteli jo tuolloin (noin viisi vuotta sitten) todella reilusti, sillä jotkut asentajat veti ihan puhdasta ulkoletkua maahan kiinni ja surrasi rautoihin vain metallinarulla. Ja itkuhan siitä tuli parissa vuodessa, kun narut meni putkesta läpi ja maasta alkoi puskemaan vettä sisälle.
Kaksi vuotta tuli Rehau-putkia vedettyä lattiaan nimikkeellä lattialämmitysasentaja. Perusvarustus oli jakotukkia seinään, siitä liittimet vedenkiertoon, termareiden asentaminen ja putkea maahan. Yksinkertaista hommaa, sitä helpompaa mitä vähemmät piti auki piikata ja miten lähelle vedenlähdettä sai jakotukin kiinnitettyä. Ja jakotukki oli sen verran ruma kapistus, että se useimmiten piti jotenkin piilottaa näkyvistä, kaappiin tai teknisiin tiloihin. Ja mitä paremmin raudat oli maassa jotta sai putkea kiinni.
Hinnat vaihteli jo tuolloin (noin viisi vuotta sitten) todella reilusti, sillä jotkut asentajat veti ihan puhdasta ulkoletkua maahan kiinni ja surrasi rautoihin vain metallinarulla. Ja itkuhan siitä tuli parissa vuodessa, kun narut meni putkesta läpi ja maasta alkoi puskemaan vettä sisälle.
Meillä siis -76 rakennettu tupa jota remontoidaan. Mihinkäs toi jakotukki on tarkoitettu? Tarvitaanko se tuossa kylppäriremonti yhteydessä, kun katosta tulee vanhalle patterille jo putket?
Meillä siis -76 rakennettu tupa jota remontoidaan. Mihinkäs toi jakotukki on tarkoitettu? Tarvitaanko se tuossa kylppäriremonti yhteydessä, kun katosta tulee vanhalle patterille jo putket?
Itsehän en tiedä asiasta mitään, mutta jos tulee jo valmiiksi putket niin äkkiä ajateltuna lattian sisään asennettu vesikiertoinen patteri ei eroa mitenkään normaalista lämpöpatterista? Laitat vaan semmosen perus termostaatin ja vedät ne putket niinkun laittaisit normaalin patterin seinälle? Ehkä on jotain lattialämmitys termostaatteja erikseen? Jos lämpötila ei saa nousta jonkun tietyn rajan yli niin aseta se raja jotenkin siihen termostaattiin?
Meillä siis -76 rakennettu tupa jota remontoidaan. Mihinkäs toi jakotukki on tarkoitettu? Tarvitaanko se tuossa kylppäriremonti yhteydessä, kun katosta tulee vanhalle patterille jo putket?
Nyt siis tiedän vain sen osalta, miten me homma asennettiin. Ymmärtääkseni halvemmalla ja helpommallakin löytyy keinoja, Rehau oli tyypillistä Saksalaista laatua.
Jakotukki, jos ei jo valmiiksi ole muissa tiloissa jota voisi hyödyntää, vedetään seinään kiinni. Sisään tulee lämmin vesi, ulos tulee viilentynyt vesi. Tätä virtausta säätelee sitten termari, joka ainakin tuohon aikaan oli Rehaulla markkinoiden fiksuin ja säästi energiaa muihin verrattuna. Tukista lähtee sitten kaksi putkea per piiri, toisesta vesi sisään piiriin ja lattian kierrettyään tulee takaisin jakotukkiin, tietysti.
Seinään sitten termari, josta säädellään lämpötila. Tuossa näköjään myös hieman tietoa:
Itsehän en tiedä asiasta mitään, mutta jos tulee jo valmiiksi putket niin äkkiä ajateltuna lattian sisään asennettu vesikiertoinen patteri ei eroa mitenkään normaalista lämpöpatterista?
Varmasti markkinoilta löytyy ratkaisuja vähän kaikkeen ja kaikenlaista. Rehau oli sieltä kalliimmasta päästä.
Itsehän en tiedä asiasta mitään, mutta jos tulee jo valmiiksi putket niin äkkiä ajateltuna lattian sisään asennettu vesikiertoinen patteri ei eroa mitenkään normaalista lämpöpatterista? Laitat vaan semmosen perus termostaatin ja vedät ne putket niinkun laittaisit normaalin patterin seinälle? Ehkä on jotain lattialämmitys termostaatteja erikseen? Jos lämpötila ei saa nousta jonkun tietyn rajan yli niin aseta se raja jotenkin siihen termostaattiin?
Siinä missä patteri voi käydä hyvinkin kuumana, lattialämmitysvettä pyöritetään siinä maksimissaan ~30c paikkeilla...
Siinä missä patteri voi käydä hyvinkin kuumana, lattialämmitysvettä pyöritetään siinä maksimissaan ~30c paikkeilla...
Lattialämmityksen etuna on juuri se, että lämmitetty piiri on niin laaja ja lattia varaa samalla lämpöä. Näin kiertävän veden ei tarvitse olla erityisen lämmintä.
...
Lähtötilanne:
- Öljylämmitys -> vesikiertoinen lattialämmitys siis.
- Putket vedetty pintaan koko talossa n. 13 vuotta sitten
Kysymys:
Mitä tarvikkeita tarvitaan putkien lisäksi, että saadaan lattialämmitys kylppäriin toimivaksi?
Sen verran yhtäläisyyksiä on firmojen tarjouksissa ollut, että jokainen sanoo patteriverkoston veden olevan liian kuumaa lattiaputkille, eli jonkilainen termostaatti ilmeisesti tarvitaan säätelemään veden lämpötilaa, vai?
...
Joo, siis jäi vähän epäselväksi onko talossa muissa tiloissa lattialämmitystä vai vain lämpöpatterit?
Jos vain lämpöpatterit, täytyy lattialämmitykselle menevä vesi suntata sopivan lämpöiseksi kuten jo aiemmin mainittiinkin. Sunttiryhmän paikka taas riippuu onko paikalle tuleva lämpoöjohto osa jotain lenkkiä, vai tuleeko suoraan lämmönjakohuoneelta.
Uponorilta on ainakin aiemmin saanut ilmaiseksi alustavaa suunnittelua lattialämmityksiin, työpiirustuksista on laskutettu.
Lattialämmityksen etuna on juuri se, että lämmitetty piiri on niin laaja ja lattia varaa samalla lämpöä. Näin kiertävän veden ei tarvitse olla erityisen lämmintä.
Jep. mm. tämä oli yksi syy miksi patteri häippää, lattia on lämmin kauttaaltaan eikä vain patterin vierestä...
Mutta tuota -> osaisiko joku kertoa mitä peruslattialämmitys tarvitsee tuossa aloitusviestissäni mainitsemassani lähtötilanteessa?
lisäksi ensimmäinen vastaaja puhui jakotukista, tarvitseeko sitä? tai mihin sitä tarvitsee? Osa asentajista on puhunut shuntista ja toiset termostaatista, onko nämä yksi ja sama asia?
Joo, siis jäi vähän epäselväksi onko talossa muissa tiloissa lattialämmitystä vai vain lämpöpatterit?
Jos vain lämpöpatterit, täytyy lattialämmitykselle menevä vesi suntata sopivan lämpöiseksi kuten jo aiemmin mainittiinkin. Sunttiryhmän paikka taas riippuu onko paikalle tuleva lämpoöjohto osa jotain lenkkiä, vai tuleeko suoraan lämmönjakohuoneelta.
Uponorilta on ainakin aiemmin saanut ilmaiseksi alustavaa suunnittelua lattialämmityksiin, työpiirustuksista on laskutettu.
Muokkasin aloitusviestiä...
Ei siis ole lattialämmitystä muualla. Tulee vain kylppäriin... (laitoin tuon öljylämmityksen siis vain siksi että joku ei ehdota sähkölämmitystä lattiaan)
Viimeinen muokkaaja gear; 25.03.10 11:56.
Syy: korjaus
Tarvitset esim. Uponor Push 12 sekoitusryhmän (n 450-550 €), sitten tilasta riippuen toisen piirin liittämiseen tarvittavat emmeet (n. 80 €), putkea tarpeen mukaan karkeasti n. 1,7-2 €/m, jos lattiassa on urat niin mitään putkipidikelistoja ei tarvita. Huomaa kuitenkin että kiepit ovat aina tietyn mittaisia, joten huonossa tapauksessa joudut ottamaan 20-30 m ylimääräistä. Mahdollisesti tarvitset myös kaapin johon piilottaa tuo sekoitusryhmä (n. 200 €), lisäksi voi vielä tarvita "kaikkea pientä" n. 100 €. Asennukseen mennee n. yksi päivä 8X49€. Hintaa kertyy yhteensä n. 1400 €.
Hintaan vaikuttaa paljon se millaisella systeemillä tuota lattialämmitystä halutaan säätä: esim. Danfossin FJVR-venttiili on paljon käytetty, mutta ei niin hyvä kuin tuo push ryhmä. Hintaa FJVR asennuksen kamoille tulisi ehkä 100 €, siitä nuo suuret hinnan erot. Samoin eri valmistajilla on eri hintaisia ratkaisuja, itse suosittelisin uponoria, siksi että siihen saa varaosia. Wirsbon ensimmäisiin jakotukkeihin käyvät vielä nykyiset uponorin putket ja putket tietysti uusiin jakotukkeihin jne.
Jos kuumalla vedellä yritetään saada lattialämmitys toimimaan pelkän termostaatin avulla niin ei tuu hyvä.
Se vesi nimittäin kiertää tipoittain ja lattia on liian lämmin sisääntylon kohdalla kun taas muualla lämpö on jo johtunut pois eikä lämmitys hyödytä mitään.
Tulee siis lämpöpatteri lattiapintaan jonka tehollinen ala on about sama kuin varsinaisen lämpöpatterin.
Pitää kierrättää esim patteriverkoston paluuvettä niin saadaan suurempi virtausnopeus ja tasaisempi lämpö lattiaan.
Tosin toi paluuvesi saattaa myös olla liian lämmintä.
Vaatinee siis jonkun toisiokierto systeemin joka johtaa lämpönsä siitä kuumemmasta vedestä.
itse tehdään kaikki hommat mitä omilla luvilla saa tehdä -> eli putkimiestä tarvitaan
Ymmärtääkseni laki ei juurikaan rajoita remonttien tekemistä. Sen sijaan vakuutusyhtiöt vaativat tietyissä töissä ammattimiesten käyttöä, jos siis vakuutuksia harrastaa. Sekä kerros- ja rivitaloissa taloyhtiöllä on omat säännöksensä.
Lainaus:
- kylpyhuoneen lattia on piikattu / uritettu tulevalle putkitukselle (n. 30 metria putkea)
Tämä on ilmeisesti jo tehty, mutta sanottakoon, että vaihtoehtoisesti lattiaa olisi voinut myös korottaa. Kylpyhuoneet ovat usein muutenkin eri korkeudella kuin muut huoneet, niin vieras ei pakosti edes huomaisi huijausta. Sekä jos ei valuhommista pidä, niin on olemassa valmiita uritettuja levyjä mitä voi rempan yhteydessä lattialle levittää.
Lainaus:
- Kesällä lattiaa ei tarvitse lämmittää
Monet asentavat sähkölämmityksen kylpyhuoneeseen juuri sen takia, että sitä voi käyttää myös kesäisin vaikka talon muu ensisijainen lämmitysjärjestelmä olisi pois päältä. Pakko kesällä ei ole kylppärissä lämpöjä pitää päällä, mutta helpottaa sen kuivana pitämistä. Sähkökäyttöisen lattialämmityksen asentaminen on myös jälkikäteen huomattavasti helpompaa ja halvempaa. Käyttö toki sitten maksaa ajan myötä enemmän.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja gear
lisäksi ensimmäinen vastaaja puhui jakotukista, tarvitseeko sitä? tai mihin sitä tarvitsee?
Jos lämmitettä lattia on suuri, niin siihen tehdään monta eri kiertopiiriä. Kylppäriin tuskin tarvit yhtä lämmityspiiriä enempää, joten jakotukkiakaan ei tarvisi.
Muokkasin aloitusviestiä...
Ei siis ole lattialämmitystä muualla. Tulee vain kylppäriin... (laitoin tuon öljylämmityksen siis vain siksi että joku ei ehdota sähkölämmitystä lattiaan)
Mietippäs uudestaan sitä öljyämmitystä kesällä. Sinä tarvitset kylpytiloissa mukavuuden ja kuivatuksen takia ympäri vuoden lattiaan noin 30 asteisen lämpötilan. Kesällä menoveden lämmönsäätöautomatiikka pyrkii asettamaan pattereihin noin parikyppistä vettä ettei tulisi ihan haadeksen lämpöä kotioloihin. Millä ihmeellä sitten siitä vedestä saadaan mukavaa lämpöä kosteaan lattiaan. Olen urakoidessa suositellut omakotitaloissa asennettavaksi sähkövastuksiin perustuvan lattialämmityksen. Taloudellisesti tarkasteltaessa pienen kylppärin lämmittäminen sähköllä tulee halvemmaksi kuin öljylämmityksen paahtaminen väkisin koko kesän korkealla patteriverkoston menovedellä.
Mietippäs uudestaan sitä öljyämmitystä kesällä. Sinä tarvitset kylpytiloissa mukavuuden ja kuivatuksen takia ympäri vuoden lattiaan noin 30 asteisen lämpötilan. Kesällä menoveden lämmönsäätöautomatiikka pyrkii asettamaan pattereihin noin parikyppistä vettä ettei tulisi ihan haadeksen lämpöä kotioloihin. Millä ihmeellä sitten siitä vedestä saadaan mukavaa lämpöä kosteaan lattiaan. Olen urakoidessa suositellut omakotitaloissa asennettavaksi sähkövastuksiin perustuvan lattialämmityksen. Taloudellisesti tarkasteltaessa pienen kylppärin lämmittäminen sähköllä tulee halvemmaksi kuin öljylämmityksen paahtaminen väkisin koko kesän korkealla patteriverkoston menovedellä.
Parempiin sekoitusryhmiin on saatavilla myös sähkövastuksia, jolloin talvisin voidaan lämmittää "halvalla" öljyllä ja kesäisin sähköllä. Ulkopuolista työvoimaa käyttäessä ei kyllä tulisi ikinä maksamaan itseään takaisin lattian piikkaukset ja sekoitusryhmien ostot verrattuna sähkövastuksiin, jotka asentaa suht nopeasti. Periaatteen mies haluaa kuitenkin teknisesti parhaat ratkaisut ja halvimmat käyttökustannukset eikä niin laskeskele investointihintoja.
Itse en näe tässä mitään muuta järkevää vaihtehtoa kuin sähköinen lattialämmitys.
Kuten todettu, patteriverkoston lämpötila on liian kuuma lattialämmitykseen ja kun lattialämmityspiirin lämmitystehoa säädetään rajoittamalla piirin virtausta niin piirissä ei kovin nopeasti vesi vaihdu.
Ei vain tule toimimaan, ainakaan sillä hinnalla mitä yksi alle kahden kilowatin lattialämmityskaapeli maksaa.
Tuo olisi kyllä toteutettavissa erillisellä lämmönsiirtimellä sillä tavalla että patteriverkostossa ja lattialämmitysverkostossa ei kiertäisi sama vesi. Taitaa kyllä tulla aika kalliiksi esimerkiksi sähköiseen ratkaisuun verrattuna.
Kannattaa sitten muistaa että sähkövastuksilla jälkikäteen halvalla toteutettu lattialämmitys on monesti vain mukavuuslämmitys. Tilaan saattaa tarvita lisäksi myös lämpöpatterin, mutta se ei varmaankaan ole ongelma.
Mitä joku mainitti vakuutuksista, moni vakuutusyhtiö ei edes suostu tekeen vakuutusta, joka kattaa omakotitalon vesiputket
Ai mikä yhtiö? Omani ainakin kattaa, tokihan niissä tulee vahingos sattuessa % määräinen ikävähennys korvauksiin, omaan torppaan tuli uusittua kaikki vesiputket yms hilppeet 06.
Ai mikä yhtiö? Omani ainakin kattaa, tokihan niissä tulee vahingos sattuessa % määräinen ikävähennys korvauksiin, omaan torppaan tuli uusittua kaikki vesiputket yms hilppeet 06.
If kaiketi korvaa ainakin porukoiden vanhat putket, mut muut tarjoojat ei oo suostunu edes vakuuttaan vanhoja putkia, voi tietty olla et ikä on syynä, putket vasta n reilut 60 vuotta vanhoi =)
Tai lähinnä putket ja siitä aiheutuneet vahingot, noi vakuutusyhtiöt on kyllä aika velmuja monesti, myydään vakuutuksia, mikkä si ei korvaa mitään vakavaa, hinnat on kuiteski pilvissä =)
