Sammutusviivekytkin olisi hakusassa, mutten ole löytänyt mistään sopivaa.
Kytkimeen tulee pistorasiasta liittimeen A 230V, mutta kytkin ei päästä tätä läpi ennen kuin liittimeen B tulee myös 230V. Kun liittimeen B tulee 230V, niin virta alkaa kulkemaan liittimestä A liittimeen C. Kun virta viimein kytketään pois liittimestä B, niin kytkimen pitäisi päästää vielä parin minuutin ajan virtaa liittimestä A liittimeen C.
Sen nimi on päästöhidastettu aikarele. Monitoimiaikareleistä löytyy tuo toiminto. Mitä siinä on kuormana? Aikareleiden koskettimet ei kestä suuria virtoja suoraan.
Sen nimi on päästöhidastettu aikarele. Monitoimiaikareleistä löytyy tuo toiminto. Mitä siinä on kuormana? Aikareleiden koskettimet ei kestä suuria virtoja suoraan.
Sen perään tulee virtalähde paria 12cm tuuletinta varten, joten puhutaan aika pienistä virroista.
Kontaktorin voi laittaa. Tai NTC vastus rajoittamaan hakkurin verkkoelkon aiheuttamaa virtapiikkiä. Tai sitten katkoo aikareleellä sitä kahtatoista volttia.
Kontaktorin voi laittaa. Tai NTC vastus rajoittamaan hakkurin verkkoelkon aiheuttamaa virtapiikkiä. Tai sitten katkoo aikareleellä sitä kahtatoista volttia.
Tuo NTC viritys vaikuttaa lupaavalta. En vain ole ihan varma minkälainen sen vastuksen tulisi olla.
Mitäs tuo aikareleellä 12V katkominen sitten tarkoittaa? :/ Toimiiko nuo monitoimireleet muuntajinakin?
Mitäs tuo aikareleellä 12V katkominen sitten tarkoittaa? :/ Toimiiko nuo monitoimireleet muuntajinakin?
Ei vaan niissä on potentiaalivapaat koskettimet. Voit siis laittaa sen puhaltimille menevän 12V releen kautta ja kuitenkin ohjata relettä edelleen 230 voltilla.
Hommasin digikeystä muutaman LTC3490 piirin led-driveriksi, mutta ne olivatkin vähän heikkotehoisia.
Mieleeni tuli, että jos liittäisi kaksi LTC3490 piiriä rinnan ja tuplaisi 350 mA virran. Silloin saisi jo 3 W teholedin palamaan.
Osaako joku neuvoa, onko rinnankytkennässä ongelmia? Kytkentä olisi vähän tämän näköinen, yhden piirin osalta:
(ilman on-off-kytkintä, cells-napa kytkettynä plus-napaan ja virtalähde 3x AA NiMH)
Pitäisikö tehdä niin, että teen piireistä kaksi eri kytkentää ja laitan diodeilla ledin output:it yhteen. Vai voisiko käyttää yhteistä kelaa ja 1M vastusta. Akkulähde (input) tulee olemaan sama.
En tiedä onko kytkennästä suurta hyötyä, mutta olisi ainakin mahdollisuus kokeilla.
Mitä kannattaa varoa jos aukoo vanhoja ja ehkä hajalla olevia sähkölaitteita? Jotkut komponentithan kuulemma voivat olla varattuja tms.? Kenellekkään tapahtunut vahinkoja ja tapaturmia?
Mikähän on vikana kun fetit lämpiää? Koitan ohjata push/pull tyyppistä hakkuria mutta about 50% tehosta jää fetteihin. Käytössä on MC33151P fettiohjainpiiri ja IRFP250 fetit. Taajuutta olen kokeillut muutella välillä 15k-33k. Pulssisuhde säädetty parhaalle ulosotto teholle (~1/6 ajasta). Fetit ei ole yhtäaikaa johtavina ja saavat kunnollisen jännitteen hilalle eli noin 10V aika tarkasti.
Tässä kuvajainen jännitteestä fetin hilalta. Pulssien välissä näkyy pikku häröä joka tulee ilmeisesti viereiseltä fetiltä kun se kytkeytyy johtavaksi. Nyt max hilavirta 500mA (20 Ohm vastukset). Seuraavaksi ajattelin kokeilla 10 Ohmin vastuksia hilalle (ohjainpiirin max syöttö/nielu 1,5A). Kaikenlaista on tullut kokeiltua eikä oikeen soi enää kellot mikä tuossa maksaa
Lisäksi toisiopuolen jännite on vain pari sataa Volttia, kun koekytkentäalustalla sai tuosta ulos jopa 600V...
Onko kenelläkään hyviä ideoita?
Muok: mitään snubberointia tai clamppia ei ole käytössä. Muuntajan ensiölle tuli kyllä kokeiltua "flywheel" diodia, mutta kuten voi arvata niin ulostuloteho pieneni huomattavasti ja virta kasvoi turhan suureksi --> sulakkeet paukkuu. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä olisi saada toisiolle suuri jännite kohtalaisella hyötysuhteella ja sen jälkeen miettiä mahdollisia ulospäin säteileviä häiriöitä.
Koitan lähiaikoina saada vielä virran kuvajaisen ulos tuosta muuntajan ensiöltä kunhan löydän sopivan shunttivastuksen.
yks hyvä keino paukutella sulakkeita ja fetteja on saada sydän kyllästymään
Lisäys:
Aikonaan värkkäilin takaisinkytkemättömän hakkuripowerin kanssa. Siinä oli 6x IRFZ44, jotka ei ollu halpoja kun tuli markkinoille. Eli labrassa toimi moitteetta, mutta ku nakkas autoon kiinni, niin samantien vaihto hiippakuntaa kun käynnisti hakkurin. Syy liian matala taajuus ja sydän kyllästy, kun virta oli liian suuri.
Labrassa oli poweriin ohuet kaapelit ja akkulaturi joka ei jaksanu antaa hetkellistä virtaa. Olis tuolloin pitäny koululla kävästä skoopilla mittaan ennen ku testas autossa.
10A saa 12V ulos siitä virtalähteestä millä tuota testasin. Sydän/käämit ei kuumene ollenkaan, tuli aikoinaan melko monella sydänaineella testattua tuota. Mutta nyt tosiaan harmittaa tuo kun teho jää fetteihin. Muuntajan sydänaine on PC powerista, sisään ottaa ~66W ja ulos sai ~35W. En usko että vika on suoranaisesti muuntajassa. Koekytkentäalustalla hyötysuhde oli parempi ja muuntajan toisiojännite 3 kertainen.
Millainen sydän? Jos toisiopuolen rautajauhetoroidikuristinta yrität käyttää push-pullin muuntajana, niin eipä toimi. Puolisilta- ja forward -tyyppisten powereiden E-malliset sydämet käyvät push-pulliin.
___________________________________
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; paska on hyvää! Listaa: AMD, Atheros, Antec, NMP, Acer, Sony, Apple, Viewsonic, JVC, Pioneer, Samsung, Philips, Logitech, Fujitsu, FSP-group, MSI, Nvidia (lisää tulossa, kunhan näitä mieleen tulee)
Velleri: ihan laatukamaa siinä on. Ensin kokeilin joillakin hitailla diodeilla --> kuumenee. Sitten kaivoin näyttöjen romuista paremmat tilalle --> selkeä ero. Nyt hommasin siihen tällaiset: http://www.datasheetarchive.com/pdf-...DSA-597725.pdf
Nyt tuo kytkentä ottaa enää reilun 1A virran sisäänsä ja säkenöi ihan kivasti. http://malmi.ahjo.cou.fi/projects/CDI/arc.mp4
Jännitteen saa nousemaan sinne 600V hujakoille (enempää ei uskalla ottaa kun loppuu konkista jännitekesto). Fettien kuumeneminen riippuu tietenkin kuormituksesta. Hakkuripiirin sammutusta pitää hieman vielä työstää kun siinä on paranneltavaa. Mutta onhan tuo koko härveli vasta 1. proto. Videon lopussa etualalla näkyy tuo protokortti (suttuisena kuin mikä). Jännitettä liipoo tyristori sytytyspuolan ensiölle, sitä ohjataan 5-12V kanttiaallolla. Tuo vika mitä aikaisemmin ihmettelin johtui tyristorin vuotovirrasta mikä pääsi vuotamaan tuonne sammutuspiiriin. Jos hakkuria ei sammuta tyristorin liipaisun ajaksi niin kipinä jää elämään kun hakkuri hakkaa kokoaika lisää jännitettä tyristorille.
Voit toki parantaa diodeja huomattavastikin, esim. joku STTA-alkuinen vähentänee hukkatehoa entisestään.
Tyristorin vuotovirta on aika olematon, mutta ilmeisesti tarkoitat sitä, että tyristori jää johtavaksi, jos sen DC-jännitettä ei käytä poissa. Niinhän se tietysti onkin, kaiketi sen takia kys. antiikin muinaismuistoa vieläkin joissain harvoissa aparaateissa käytetään... Onhan kunnon pulttityristori varsin hyvä ylijännitesuoja vaikkapa kotikutoiseen poweriin.
Se vaan tuli mieleen, että jos kytket tyristorilla konkan puolan rinnalle, niin aika rankkaa rääkkiä tyristori saa. Puola kuitenkin "soi" melko iloisesti ja tyristorin yli käy aika korkeita jännitteitä estosuunnassa. Ehkäpä kannattaisi käyttää jotain aivan muuta kytkinkomponenttia...
Edit: Vai käyneeköhän jännite estosuunnassa, koska silloinhan rytistori kaiketi lakkaisi johtamasta. Tosin saattavat olla niin hitaita, että eivät kerkeä johtamattomaksi mennä.
___________________________________
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; paska on hyvää! Listaa: AMD, Atheros, Antec, NMP, Acer, Sony, Apple, Viewsonic, JVC, Pioneer, Samsung, Philips, Logitech, Fujitsu, FSP-group, MSI, Nvidia (lisää tulossa, kunhan näitä mieleen tulee)
Viimeinen muokkaaja velleri; 08.02.10 17:47.
Syy: lisäys
Tarkoitan tyristorin vuotovirtaa johtamattomassa tilassa mikä on noin 20µA. Se pääsee sammutuspiiriin ja sitä pitää parannella, mutta siihen on lääkkeet olemassa. Diodeja en näe tarpeelliseksi parantaa tuosta kun eivät lämpiä. Fetit tuossa eniten lämmittää vieläkin... Luultavasti muuntajalla pystyisi vaikuttamaan siihen asiaan mutta se sattaisi vaatia taas clampingin käyttöä. Nyt jännite nousee ensiön ja hilan välissä ~50V mikä ei vielä vaaranna fettejä.
Tyristori kytkee tuon konkkiin ladatun jännitteen maihin milloin konkkien miinuspuolella jännite hyppää negatiiviseksi ja kulkee sytytyspuolan kautta maihin. Tuo systeemi on tulossa moottorinohjauksen perään, joten tuon pitäisi toimia vaikka monta tuntia putkeen. Mutta näyttää siltä että fetit kuumuu vieläkin liikaa. Mutta tuo helpottanee kunhan saan tuon sammutuksen toimimaan halutulla tavalla. Ilman kuormaa tuo laitois vei noin 15mA virtaa joten hyvältä vaikuttaa toistaiseksi
Olisiko jotain kytkiksentapaista tuosta? Kun en nyt ymmärrä, että mitenpäin tuo menee. Linkki jonnekin, missä vastaavaa kytkentää käytetään, kelpaa myös.
___________________________________
Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; paska on hyvää! Listaa: AMD, Atheros, Antec, NMP, Acer, Sony, Apple, Viewsonic, JVC, Pioneer, Samsung, Philips, Logitech, Fujitsu, FSP-group, MSI, Nvidia (lisää tulossa, kunhan näitä mieleen tulee)
ongelma on sellainen että käytössä olisi ihan hyvänoloinen juotosasema; malli on danotherm r2000 josta ei mitään tietoa tunnu löytyvän, liekkö sitten niin vanha tai jotain...
ongelma on se että juottien kärki on hyvin kulunut ja lyhyt joten tarkkojen juotosten tekeminen on vaikeaa. Olisikohan tuohon saatavilla vaihtokärkiä jostain, ie onko noissa juottimen kärissä mitään standaria? ainakaan wellerin kärki ei sopinut....
tai voisiko tuohon vaihtoehtoisesti vaihtaa koko juottimen? muuntaja tuntuis olevan ihan hyvä kun säädettävä on ja kaikkea.
Et pysty siitä kärjestä heittää mittoja ja kuvaa? Olisi vähän helpompi heittää ehdotuksia. Jos toi Danotherm on sen aikanaan valmistanut, niin ei taida nykyisin kuulua juotosasemat tuoterepertuaariin.
mutta jos tuon kären vaihtaminen ei onnistu niin onko mitään ongelmaa jos tuon koko kolviosan vaihtaa? tuossa on merkitäntä 24V niin eikös tuohon pitäiti minkä tahansa 24V kolvin istua?